Maarianhaminasta kotiin

19.7 Maarianhamina

Kotona ollaan jos niin voi sanoa. Tuttu paikka monen vuoden takaa.

Olimme varanneet laituripaikan valmiiksi netin kautta. Hyvä niin, koska satama oli lähes täynnä. Täällä on myös vastaanottamassa kumivene tulijoita. Meidän varatulla paikalla oli ruotsalainen purkkari ja henkilökunta pyysi heidät siirtymään.

Rantauduttuamme ja käytyämme ilmoittamassa tulostamme satamakonttorissa laitoimme kaikki ystävyysliput salkoon juhlallisin menoin.

Olimme sopineet Jonen kanssa, että vien hänet uimaan sataman vieressä olevan hotellin uima-altaaseen. Aurinko paistoi ja Jone sai suomalaisia poikia kaveriksi heti uima-altaalla.

21.7 Kasnäs

Viimeinen etappi Jounilla ja Jonella. Jouni ajoikin koko matkan vaikka loppupäässä sanoi, että ei aja kapenevaa loppuosuutta. Arto hoiti rantautumisen.

Tänne tuli Jounin vaimo Diana ja toi samalla viimeiset kastit veneelle, rakkaat lapsenlapsemme Tinkan ja Lukan. Jouni oli tilannut huoneen Kasnäsin kylpylähotellista, missä he viettivät yhden yön.

22.7 Kasnäs

Vietimme vielä kivan minigolfi turnauksen ja lounaan yhdessä, ennenkuin Jounin poppoo lähti kotimatkalle. Kiitos Jouni hyvin hoidetusta kastin hommasta.  Jonelle kiitos kivoista juttutuokioista ja peleistä mitä opetit minulle. Olet mahtava poika.

Hankoon seuraavaksi.

Saavumme lauantaina kello 15.00 Pajalahteen. Tervetuloa rakkaat ystävät katsomaan La Brisea, maistelemaan Ranskalaista shampanjaa ja kuuntelemaan ” Haaveista totta” retkestämme.

Me teimme sen!

Mirja ja Arto

PS

Suuret kiitokset hyvistä neuvoista Markku ja Tarja Jussilalle sekä Heikki Tukiaiselle. Neuvojen avulla oli paljon helpompi löytää hyviä satamia ja reittejä matkan varrella sekä helpompi huomioida erilaisia sääolosuhteita.

Arto Salonen

Lähtö veneelle 12.6

Lento lähti aikaisin klo 7:35. Mieheni yllätti minut kentällä ja toi aamutuimaan shampanjaa, ihanaa! Odotellessamme koneeseen pääsyä näimme kaksi poliisiautoa lentokoneemme vieressä. Sanoin Artolle jonkun vangin tuovat varmaankin samalle lennolle ja tulee istumaan meidän viereen, koska meillä on paikat koirien takia viimeisellä rivillä. Niinhän siinä kävi. Vanki ja 3 poliisia istui meidän paikoilla ja me jouduimme istumaan heidän eteen. Emme kyllä moista tunnetta ennen ole kokeneet.

Pariisiin saavuimme, helle 30 astetta.  Lähdimme kentältä vuokra-autolla ja ajomatka Arcachoneen kesti 7 tuntia.

Ihmettelimme kun veneen myyjä ei ole soittanut. Kun saavuimme satamaan veneemme ei ollutkaan laiturissa. Soitimme heti myyjälle mutta ei hän vastannut. Lähdimme katsomaan onko veneemme telakalla, mihin se nostettiin kun lähdimme täältä. Siellähän se oli. Telakalla selvisi, että työt oli kesken ja vene laskettaisiin seuraavana päivänä klo 14:00. Telakan ystävällinen työnjohtaja soitti meille hotellihuoneen, johon voimme viedä  myös koiramme. Mutta sitten todettiin tai siis Arto, että nyt näemme myös pohjan myrkkymaalattuna sekä trimmien asennuksen ja potkurit. Jännästi alkoi meidän reissu!

Aamulla vein koirat pissalle. Palatessa Artolla oli jo kiire veneelle katsomaan miten lopputyöt siellä edistyy. Vene oli valmis niin kuin työnjohtaja silloin lupasi. Vene laskettiin ensin pieneen altaaseen ja siellä tarkastettiin, että kaikki toimii ja sitten vasta mereen. Samaisen työnjohtajan kanssa tehtiin koeajo merellä. Kaikki toimi moitteettomasti.

Arto on laitellut venettä ja minä lenkkeillyt koirien kanssa ja ajellut pyörällä. Olen käynyt kauppahallissa, torilla, kaupoissa, terasseilla ja saanut todella ystävällistä palvelua. Täällä ei osata englantia mutta palvelu pelaa. Pienet koiramme huomataan ja saavat paljon paijauksia. Tänään Roosa tippui veteen. Olimme menossa lenkille ja hihna kiinni, onneksi sain heti ylös.  Tänään bongasin 2 suomalaista miestä. Hotellit ovat vielä suurimmaksi osaksi kiinni. Turistikausi alkaa vasta heinäkuussa. Ihana paikka.

Hyttiemäntä menee nyt laittamaan iltapalaa rakkaalle miehelleen.