Concarneau-Roscoff

23.6. Nokka kohti Roscoffia.

 

 

Biskajanlahti on nyt ohitettu. Matka oli kyllä pitkä 116 Nm.  Meri oli ihanan tyyni sekä mainingit kohtuullisia ja matkamme meni joutuisasti. Tätä ihmettelimme kun monet pelottelivat meitä kovasta aallokosta ja myrskyistä. Meillä oli myös kovat odotukset, että olisimme nähneet delfiineitä mutta niitä ei näkynyt. Ehkä vauhti oli liian kova.

Satama täällä on uusi ja siisti. Vesi on täällä kauniin vihreää. Satamassa ei tosin ole oikein mitään, ainoastaan pieni ravintola sekä venevarustekauppa. Ihana vanha kylä oli kävelymatkan päässä. Laskuveden aikana meren Mari meni keräämään pohjasta simpukoita. Siellä oli muitakin keräämässä niitä.

Unohdin kertoa Eevan ja minun suihkureissusta mitä tapahtui Port Medocissa. Suihkuihin oli ”älykortit”. Emme saaneet sitä toimimaan naisten puoleiseen oveen. Menimme kokeilemaan miesten ovea ja se aukesi. Siellä ei ollut ketään ja totesimme, että menemme sinne sitten suihkuun.  Ulos lähtiessämme emme saaneet kortilla ulko-ovea auki, eikä kummallakaan ollut puhelinta mukana. Siinä aikanamme kun koputtelimme, potkimme ja ehkä kirosimme sekä heiluttelimme korttia laitteessa niin ovi aukesi.

Taivas on ihan sininen ja lämpömittari näyttää 17 astetta kun kello on 22:40.

Concarneau

21.6.  Aamiaisen jälkeen Eeva ja Jukka lähtivät satamassa olevaan suihkuun. Me valmistelimme venettä matkalle. Kun he saapuivat Ronja oli lähtenyt veneestä laiturille ja tuli heitä vastaan. Pikku karkuri.

 

Matkamme on ollut melko tyyntä tähän asti tuulien suhteen. Mutta nyt Concarneauhun saimme kokea isoja aaltoja ja matkamme kesti 4 tuntia. Ranta oli täynnä bändejä, musiikkia oli laidasta laitaan, heviä, rokkia, huuliharpun soittajia, yms. Valtavasti porukkaa. Löysimme ihanan pikku ravintolan missä söimme ja ruoka oli taivaallista.

22.6. Eevan ja Jukan kotimatka alkoi tänään. He vuokrasivat auton ja ajavat täältä Pariisiin. Matkaa sinne on n 550 km. Kiitos Eeva ja Jukka ihanasta seurasta ja avusta uuden veneen käsittelyssä.

Mari tyttäremme saapui Juhannuksena kavereidensa kanssa Pariisiin ja ajaa tänään yksin sieltä veneelle. Lähtiessään Pariisista oli hyvästellyt kaveriaan poliisit olivat sattumoisin menneet siitä ohi. Marin lähtiessä ajamaan he olivat pysäyttäneet hänet ja kysyneet minne matka ja miksi jätti kaverinsa? Oli kertonut, että lähtee ajamaan tänne veneelle. Oli saanut sitten lähteä.

Taivas on nyt puolipilvinen ja jonkin verran tuulee.

Port Medoc – La Rochelle – Crouesty

Port Medocissa vietimme koko ajan satamassa. Kävimme vain syömässä rantaravintolassa. Ihmettelimme mitä tapahtuu kun yhtäkkiä tuli kova ääni. Selvisi, että hävittäjät ne vain harjoittelivat taivaalla.

Port Medoc – La Rochelle matka kesti 3 t 45 min Kävimme Eevan kanssa pitkällä pyöräretkellä. Minun pyörästä irtosi ketjut. Onneksi Eeva oli kätevä ja sai ne laitettua takaisin ja matka jatkui. Arto ja Jukka olivat veneellä. Täällä oli suihkut mitkä toimi kolikoilla jos halusi lämmintä vettä. Ajatuksena oli mennä juhlistamaan Juhannusta jonnekin ravintolaan mutta väsymys iski ja söimme pienen illallisen veneellä ja menimme nukkumaan. Täällä oli hulppeita veneitä. Katamaraanit 55- 65 jalkaa ja niitä oli useita.  

La Rochelle Crouesty (Vannes), matka kesti 6,5 tuntia ja 120 mailia. Pitkä oli etappi mutta pojat hoiti hyvin kipparoinnin ja tytöt nukkuivat kauneusunia. Matka meni hyvin.

Tämä satama on valtava n. 2000 venepaikkaa.  Ranta on täynnä pieniä putiikkeja ja ravintoloita. Eeva ei ole saanut matkalaukkuaan ja hän osti lisää vaatteita. Kävimme syömässä ihania meren antimia. Jälkiruuaksi nautimme Oban wiskit. Helle on jatkunut ja meri on ollut melkein pläkä.

Maanantaina 15.6

Näin veneet Arcachonissa

Lähdimme Ikeaan ostamaan peittoja, tyynyjä, astioita, kattiloita ym. Kova homma miettiä mitä kaikkea tarvitaan. Hinnat olivat hieman halvemmat kuin Suomessa. Hyvä päivä käydä shoppailemassa, vettä sataa.

 

Arto haki tiistaina 16.6. hyvät ystävämme Eevan ja Jukan Bordeaux:sta. Sinne on täältä n 70 km. Eevan matkalaukku ei tullut ja on edelleenkin Orlyssa tai jossakin hukka paikassa?

 

Tänään  17.6. olemme Eevan kanssa ostelleet hänelle vaatteita ja muita tarvittavia tavaroita. Pojat ovat asentaneet uuden radion sekä pyyhkijän sulat.

Illalla vietimme veneemme kastajaisia. Olimme päättäneet jo aikoja sitten että annamme veneen nimen sen perusteella, mistä maasta sen ostamme. Veneemme nimeksi tuli La Brise, joka tarkoittaa pieni tuuli/tuulahdus. Kastetilaisuudessa muistimme meren  Ahtia. Annoimme hänelle shampanjaa, jotta hän suojelee meitä kotimatkalla ja suo meille lempeät tuulet. Arto oli myös ostanut lukon ja kaivertanut meidän nimet siihen. Laitoimme sen laiturilla olevaan kaiteeseen. Lämpötila oli tänään hellelukemissa. Huomenna aikainen herätys.

 

18.6. Hyttiemäntä oli laittanut pienen aamiaisen. Lähtö klo 7.30 kohti Royania satamaan Port Medoc. matka kesti 5 tuntia ja merimaileja 70. Meille moottoriveneilijöille tuulet oli mieluisat. Helle jatkuu.

Hyvää Juhannusta kaikille rakkaille ystäville sinne Suomeen!

Lähtö veneelle 12.6

Lento lähti aikaisin klo 7:35. Mieheni yllätti minut kentällä ja toi aamutuimaan shampanjaa, ihanaa! Odotellessamme koneeseen pääsyä näimme kaksi poliisiautoa lentokoneemme vieressä. Sanoin Artolle jonkun vangin tuovat varmaankin samalle lennolle ja tulee istumaan meidän viereen, koska meillä on paikat koirien takia viimeisellä rivillä. Niinhän siinä kävi. Vanki ja 3 poliisia istui meidän paikoilla ja me jouduimme istumaan heidän eteen. Emme kyllä moista tunnetta ennen ole kokeneet.

Pariisiin saavuimme, helle 30 astetta.  Lähdimme kentältä vuokra-autolla ja ajomatka Arcachoneen kesti 7 tuntia.

Ihmettelimme kun veneen myyjä ei ole soittanut. Kun saavuimme satamaan veneemme ei ollutkaan laiturissa. Soitimme heti myyjälle mutta ei hän vastannut. Lähdimme katsomaan onko veneemme telakalla, mihin se nostettiin kun lähdimme täältä. Siellähän se oli. Telakalla selvisi, että työt oli kesken ja vene laskettaisiin seuraavana päivänä klo 14:00. Telakan ystävällinen työnjohtaja soitti meille hotellihuoneen, johon voimme viedä  myös koiramme. Mutta sitten todettiin tai siis Arto, että nyt näemme myös pohjan myrkkymaalattuna sekä trimmien asennuksen ja potkurit. Jännästi alkoi meidän reissu!

Aamulla vein koirat pissalle. Palatessa Artolla oli jo kiire veneelle katsomaan miten lopputyöt siellä edistyy. Vene oli valmis niin kuin työnjohtaja silloin lupasi. Vene laskettiin ensin pieneen altaaseen ja siellä tarkastettiin, että kaikki toimii ja sitten vasta mereen. Samaisen työnjohtajan kanssa tehtiin koeajo merellä. Kaikki toimi moitteettomasti.

Arto on laitellut venettä ja minä lenkkeillyt koirien kanssa ja ajellut pyörällä. Olen käynyt kauppahallissa, torilla, kaupoissa, terasseilla ja saanut todella ystävällistä palvelua. Täällä ei osata englantia mutta palvelu pelaa. Pienet koiramme huomataan ja saavat paljon paijauksia. Tänään Roosa tippui veteen. Olimme menossa lenkille ja hihna kiinni, onneksi sain heti ylös.  Tänään bongasin 2 suomalaista miestä. Hotellit ovat vielä suurimmaksi osaksi kiinni. Turistikausi alkaa vasta heinäkuussa. Ihana paikka.

Hyttiemäntä menee nyt laittamaan iltapalaa rakkaalle miehelleen.

 

Varustelukäynti veneellä

Suunnittelua, hankintoja, pakkaamista

Lähetimme postin kautta 30 kg paketin ennakkoon myyjä Ericin osoitteeseen, jonka hän lupasi toimittaa veneelle.

Arto tilasi myös taittopolkupyörät saksalaisesta verkkokaupasta.

14.5 lähtö veneelle

Lentokentällä virkailija käski ynseästi myös käsimatkatavarat punnittavaksi. Mieheni Arto oli jo kotona mitannut painon tarkasti.

Bordeauxissa lentokentällä meillä oli auto varattuna ja ajomatkaa veneelle 65 km.

Ajaessamme kohti Arcachonia Eric jo soitteli milloin olisimme satamassa.

Vene laskuveden aikaan laiturissa, vuorovesivaihtelu on Arcachonissa n. 4 metriä

Jonkun aikaa siinä juttelimme ja kyselimme kaikkea mahdollista ja Arto kysyi myös laiturin porttien magneettilukoista. Hän kysyi Ericiltä, että meneekö ne lukkoon mutta kuulemma ei mene. Illalla kun tulimme syömästä klo 22:30 portti oli lukossa. Vettä rupesi satamaan kaatamalla. Onneksi meillä oli auto satamassa ja Artolla avain mukana. Yritimme soittaa Ericille, että mitä nyt? Ei vastannut. Hymy siinä hyytyi ja väsymys jo painoi. Olimmehan lähteneet kotoa kl 4:00.

Hotelli missä yövyimme helmikuussa oli siinä ihan vieressä ja sinne pääsimme yöksi. Söimme hotellilla ihanan aamiaisen ja suuntasimme veneelle.

Vajaan viikon laittelimme venettä matkakuntoon. No Arto laittoi ja minä pyöräilin. Löysin ihania pikku kauppoja ja terasseja. Kävimme tietysti katsomassa Euroopan korkeinta hiekkadyyniä Dune Du Pilat (110 m), joka oli todella upea. Hiekkadyyni siirtyy 5 metriä vuodessa sisämaahan. Olipas todella kova työ kiivetä rinnettä ylös.

Lähtöpäivän aamulla vene nostettiin ylös pohjan pesua ja myrkkymaalin maalausta varten, jolloin näimme myös veneen pohjan ja potkurit. Samalla tehdään myös moottorien huollot ja trimmilevyjen asennus.

Nyt odottelemme veeneen noutomatkan alkamista ja palaamme veneelle 12.6

Matka Arcachoniin katsomaan myynnissä olevaa venettä.

Koneemme lähti aamulla 6:00 Helsinki Vantaan kentältä kohti Riikaa ja sieltä vaihto Pariisin koneeseen. Pariisissa vaihdoimme nopeaan TGV junaan, jolla pääsimme Bordeauxiin ja sieltä vielä paikallisjunalla Arcachoniin. Perillä olimme puoli viiden aikoihin. Matkaa oli tehty yli kaksitoista tuntia.

Myyjä tuli hakemaan meidät rautatieasemalta vanhalla Renault Twingolla, jonka kyydistä pääsin pois vasta kun hän oli avannut oven ulkopuolelta. Odotimme kyllä hieman tyylikkäämpää matkaa veneelle. Päästyämme veneelle Mirja alkoi tutkia sisäpuolta ja minä ensimmäisenä halusin nähdä moottorit ja mitä lattian alta löytyy. Vene oli aikalailla siinä kunnossa kun saamistani kuvista olin arvellutkin. Harva vene kiiltää näin etelässä, koska aurinko paistaa paljon enemmän kuin meillä pohjoisessa. Sisäpuoli oli siisti ja kohtuullisen puhdas. Seuraavana päivänä kävimme koeajolla kun vuorovesi oli sopiva. Koeajon jälkeen alkoi hintaneuvottelu ja sovintoon päästiin kohtuullisen nopeasti. Myyjä lähti hakemaan sopimuspapereita ja me menimme drinkille läheiseen meren rannalla olevaan ravintolaan venekaupan kunniaksi. Noin tunnin päästä Eric palasi ja allekirjoitimme esisopimuksen.

Olimme ostaneet veneen kaukaa kotoa ja emme vielä tienneet mitä kaikkea tulisimme kokemaan.